Joulukuun 6. päivästä 2018 alkaen 1 Rahoitustavoite, tarkoitus, oikeudellinen perusta 1. 1 Rahoituksen tavoite ja tarkoitus.
Antibioottiresistenssin lisääntyvän uhan torjumiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista, monialaista yhden terveydenhuoltoon perustuvaa lähestymistapaa.
Resistenttejä bakteereja ja antibiootteja löytyy tai käytetään ihmisissä, eläimissä ja ympäristössä.
Lähetys tapahtuu vastavuoroisesti ja kansallisten rajojen yli.
Myös antibioottien ehkäisyä ja asianmukaista käyttöä ihmis- ja eläinlääketieteessä koskevat asianmukaiset tutkimushankkeet ovat mahdollisia.
Hankkeissa tarkastellaan myös tulosten toteuttamista eri maantieteellisissä olosuhteissa, mukaan lukien matalan ja keskitulotason maat (LMIC), yhden terveyden näkökulmasta.
Toinen tavoite on tukea ja lisätä tutkijoiden osallistumista LMIC: n toimintaan.
LMIC: n antamat mikrobilääkeresistenssin (AMR) tutkimukset ja innovaatiot ovat erittäin tärkeitä maailmanlaajuiselle terveydelle.
Valvontajärjestelmien puuttumisen tai riittämättömyyden takia LMIC: lle ei useinkaan ole saatavilla luotettavia mikrobi- ja resistenssitietoja.
Riittämätön resurssit, kuten rajoitettu laboratorio- ja viestintäinfrastruktuuri, liian vähän laboratorio- ja kliinistä henkilökuntaa, sekä väärennettyjen tai huonompien antibioottien tai diagnostiikan suuri esiintyvyys, ovat haaste LMIC: n seurannalle.
Ymmärtäminen niistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa antibioottien käyttöön (esim.
Paikalliset rajoitukset tai kulttuuriset ja kontekstuaaliset tekijät ja käyttäytymismallit).
Tästä näkökulmasta on myös syytä pohtia, mitkä teknologiat ja menetelmät voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja jotka helpottavat osallistumista maailmanlaajuisiin aloitteisiin, kuten WHO: n maailmanlaajuiseen antimikrobiseen valvontajärjestelmään (GLASS).
Antimikrobisen vastustuskyvyn lisääntymisen torjumiseksi ihmisten, eläinten ja ympäristön monialainen seuranta on erittäin tärkeää, ja se voi edistää antibioottien asianmukaista käyttöä ja hidastaa siten vastuksen leviämistä edelleen.
Kansainvälisen yhteistyön avulla hankkeen tavoitteena on tutkia yleisiä antibioottiresistenttejä infektioita eri puolilla maailmaa.
Monitieteisillä lähestymistavoilla, joihin voi kuulua teollisuus- ja yhteiskuntatieteitä, pyritään parantamaan mikrobilääkeresistenssin ymmärtämistä, diagnosointia ja seurantaa maailmanlaajuisesti.
On myös mahdollista edistää alueellisia liittoja keski- tai pienituloisten maiden koordinoinnilla.
JPIAMRin tehtävänä on käsitellä mikrobilääkeresistenssin suuria haasteita, joita kukaan maa ei yksin pysty käsittelemään.
Tähän sisältyy yhteinen suuntautuminen kansallisiin, eurooppalaisiin ja kansainvälisiin politiikkoihin, tutkimusrahoitukseen ja muihin toimiin sekä nykyinen strateginen tutkimusohjelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.
• liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (BMBF), Saksa.
• opetus-, nuoriso- ja urheiluministeriö (MEYS), Tšekki.
• Terveysministeriön (CSO / MOH), Israelin, johtava tutkijatoimisto.
• Italian opetus-, yliopisto- ja tutkimusministeriö (MIUR), Italia.
• Kansallinen terveyslaitos Carlos III (ISCIII), Espanja.
• Alankomaiden terveysalan tutkimus- ja kehittämisjärjestö (ZonMw).
Rahoitustoimenpiteet julkaistaan samanaikaisesti kussakin maassa sijaitsevien rahoittajaorganisaatioiden toimesta ja koordinoidaan keskitetysti yhteisen yhteispuhelun sihteeristön (JCS) kanssa.
Yhteinen sihteeristö sijaitsee DLR-PT: ssä (Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus - projektinhallintavirasto).
Varsinaisia kansallisia suuntaviivoja sovelletaan kansallisten alakohtaisten hankkeiden toteutukseen. Tämän rahoitustoimenpiteen myötä BMBF edistää liittovaltion terveysalan tutkimuksen puiteohjelman toimintalohkon 1 "Yhteisten sairauksien yhdistetty tutkimus" ja toiminta-alan 6 "Terveystutkimus kansainvälisessä yhteistyössä" suunnittelua. 1. 2 Oikeusperusta.
Tuen myöntävä viranomainen päättää pikemminkin harkintansa mukaan käytettävissä olevasta talousarviosta.
Tätä rahoituspolitiikkaa sovelletaan yhdessä terveysalan tutkimuksen puiteohjelman kanssa, ks.
Tämän rahoitusdirektiivin mukaisesti valtiontuki myönnetään tiettyjen tukiryhmien sisämarkkinoille soveltuvuudesta 17 päivänä kesäkuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N: o 651/2014 25 artiklan 2 kohdan ja 28 artiklan perusteella.
JPIAMR-yhteisrahoitusilmoituksessa rahoitetaan rajallinen määrä kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka edistävät mikrobilääkeresistenssin torjuntaa.
Ilmoitus on suunnattu yliopistojen ja muiden kuin korkeakoulujen tutkimuslaitosten ja / tai teollisuuskumppaneiden kliinisille ja kokeellisesti suuntautuneille työryhmille, jotka työskentelevät yleensä ryhmissä.
Rahoitetaan ainoastaan kansainvälisten tutkimusverkostojen puitteissa toteutettavia tutkimushankkeita, jotka koostuvat vähintään kolmesta kolmesta eri maasta koostuvasta ryhmästä, jotka voivat hakea 1. 1 kohdassa mainittuja rahoitusorganisaatioita, ellei LMIC: n yhteistyökumppaneita.
Tässä tapauksessa on oltava mukana vain kaksi rahoittajaorganisaatiota, sillä SIDA ja IDRC voivat tukea yhdessä useamman kuin yhden maan tutkimusryhmiä.
Näin ollen on aina oltava mukana vähintään kolmen maan tutkimusryhmiä.
Tämän vuoksi kansainvälisen yhteistyön lisäarvon on oltava selkeä hankehakemuksista (esimresurssien ja taitotiedon tai innovatiivisten teknologioiden jakaminen).
Hankkeita, jotka eivät paljasta yhteistyön tarvetta, ei voida ottaa huomioon.
Kansainvälisten yhteistyösovellusten on oltava vähintään yksi seuraavista tavoitteista.
Kehitetään strategioita, välineitä, tekniikoita ja menetelmiä antimikrobisen resistenssin ja resistenssin aiheuttaman dynamiikan havaitsemiseksi, seurannaksi, profiloimiseksi ja / tai valvomiseksi.
Kehitetään strategioita, jotka helpottavat ja toteuttavat mikrobilääkeresistenssin havaitsemista, seurantaa, profilointia ja / tai valvontaa koskevien olemassa olevien strategioiden, työkalujen, tekniikoiden ja / tai menetelmien käyttöönottoa ja käytettävyyttä.
Hankkeiden on noudatettava kansainvälisiä AMR-valvontaa koskevia ohjeita ja standardeja 1, 2, 3, 4, 5, 6.
Tutkimusten lähestymistapoja voidaan muun muassa käsitellä seuraavissa kysymyksissä.
• Uusien tai parannettujen diagnostisten työkalujen, teknologioiden ja menetelmien validointi.
• Arvioi uusia tai parempia diagnooseja ja niiden panosta antibioottien, kuten kapean spektrin antibioottien, asianmukaisempaan käyttöön ihmisillä ja eläimillä.
• Parannetaan yksilöllisiä hoitoja nopean diagnostiikan ja hoitotekniikoiden avulla, jotta antibiootit voidaan valita optimaalisesti.
• kehittää uusia tai parantaa olemassa olevien työkalujen, teknologioiden ja menetelmien käyttöönottoa ja saatavuutta antibioottiresistenssin havaitsemiseksi ihmis-, eläin- tai ympäristöperäisissä eri säiliöissä, esim.
• Bioinformatiikan putkistojen parantaminen ja standardointi, laadunvalvonta, mallintaminen ja sekvenssien analysointi sekä metatiedot.
• Kehitetään menetelmiä ja välineitä perustietojen tuottamiseksi resistenssigeenien luonnollisen vaihtelevuuden, liikkuvien geneettisten elementtien ja siirtodynamiikan sekä kvantitatiivisen riskinarvioinnin, mukaan lukien ympäristö- ja evoluutiopoliittiset näkökohdat, osalta.
• toteutusstrategioiden luominen ja olemassa olevien välineiden kehittäminen, jotta voidaan erottaa virus-, antibioottiherkät ja pysyvät bakteeritaudit.
Tutkimus työkalujen, tekniikoiden ja menetelmien maailmanlaajuisesta käytöstä, myös keski- tai matalan tulotason maissa, kuten rajoitettu laboratoriokäyttö, kohtuuhintainen diagnostiikka, rajallinen teho ja hoito-diagnostiikka.
• Tutkimukset, joilla pyritään parantamaan olemassa olevia kaupallisia teknologioita tai tuotteita.
Sukupuoleen ja ikään liittyvät näkökohdat olisi otettava asianmukaisesti huomioon hankkeissa. 3 Vastaanottajat.
Tukikelpoiset hakijat ovat valtiollisia ja valtiosta riippumattomia korkeakouluja ja muita kuin yliopistollisia tutkimuslaitoksia sekä kaupallisen alan yrityksiä.
Tuen myöntämishetkellä vaaditaan Saksassa vakituisen toimipaikan tai sivukonttorin (yrityksen) tai muun edunsaajan (valtion ja muiden kuin yliopistojen tutkimuslaitosten) tarkoitusta palvelevan yksikön olemassaolo.
Pk-yritykset tai pk-yritykset tässä rahoitusdirektiivissä tarkoitetaan yrityksiä, jotka täyttävät EU: n pk-yritysten määritelmän vaatimukset (ks. Tuensaajan on ilmoitettava myöntävän viranomaisen luokittelu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteen I tai komission pk-yrityksiä koskevan suosituksen mukaisesti osana kirjallista hakemusta.
Institutionaalisen tuen lisäksi tutkimuslaitoksille, jotka saavat perusrahoitusta liittovaltion ja / tai liittovaltioista, voidaan myöntää projektirahoitusta vain niihin liittyvistä lisäkustannuksista tai kustannuksista tietyissä olosuhteissa.
Ks. 27 päivänä kesäkuuta 2014 annettu komission tiedonanto tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin valtiontuesta (T & K & I) valtiontukien / puuttumisen edellytyksistä ja siitä, missä määrin tukea voidaan myöntää (EUVL C 198, 27. 6. 2014, s. 1); erityisesti numero 2. 4 Erityiset tukikelpoisuusehdot.
Tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi tarvittavien taitojen ja resurssien "kriittinen massa" on oltava läsnä.
Olemassa olevien asiaankuuluvien potilasjärjestöjen osallistumista kannustetaan nimenomaisesti.
Rahoitetaan ainoastaan kansainvälisten tutkimusverkkojen puitteissa toteutettavia tutkimushankkeita.
Suunnitelluissa hankkeissa työskentelemiseksi vähintään kolmen merkityksellisen pätevän tutkimusryhmän tulisi tehdä yhteistyötä verkostossa.
Näiden kolmen ryhmän on voitava hakea 1. 1 kohdassa lueteltuja rahoitusorganisaatioita.
Lisäksi näiden kolmen ryhmän on oltava peräisin kolmesta eri maasta.
JPIAMR pyrkii vahvistamaan eurooppalaista tutkimusaluetta ottamalla mukaan mahdollisimman monta kumppanimaata.
Siksi allianssikumppaneiden lukumäärää voidaan lisätä seitsemään, jos mukana on yksi kumppaneista, jotka ovat aiemmin edustaneet JPIAMRia (Tšekki, Latvia tai Puola).
Tutkimusryhmät, jotka eivät ole oikeutettuja hakemaan tai tukikelpoisiksi jonkin 1. 1 kohdassa luetellun apurahajärjestön kautta, voivat osallistua yhteistyöhankkeeseen, jos niiden osallistumisen rahoitus on muuten turvattu ja edellyttäen, että vähintään kolme tukikelpoista ryhmää osallistuu.
Kuuden tai seitsemän assosioituneen kumppanin enimmäismäärää (ks.
Verkon kumppaneiden enemmistön ja organisaation, jonka kanssa koordinointi on sijoitettu, on välttämättä oltava peräisin 1. 1 kohdassa luetelluista maista.
Avustamattoman kumppanin budjetti ei saa ylittää 30: tä prosenttia haetun kansainvälisen talousarvion kokonaismäärästä.
Kaikki sponsoroimattomat kumppanit ja tukikelpoiset kumppanit noudattavat kaikkia JPIAMR-sääntöjä ja -käytäntöjä.
Joka tapauksessa hankkeiden yhteensovittamisen on oltava tukikelpoinen yhdeltä osallistuvalta rahoittajaorganisaatiolta.
Suunnitellulle hankkeelle on nimettävä koordinaattori, joka edustaa verkkoa ulkoisesti ja vastaa sisäisen verkonhallinnasta.
Tähän kuuluvat esimerkiksi raporttien kirjoittaminen, ohjaus, suhdetoiminta ja tekijänoikeussuoja.
Hankkeen koordinointia vastaanottavan laitoksen on voitava hakea yhtä 1. 1 kohdassa luetelluista rahoitusorganisaatioista.
Koordinointikoordinaattorin tehtävänä on toimittaa lyhyt väliaikainen tieteellinen raportti yhteishankkeen edistymisestä projektikonsortion puolesta yhteiselle ehdotuspyynnön sihteeristölle.
Lisäksi ryhmän koordinaattorin on toimitettava yhteinen ehdotuspyyntö sihteeristölle hankekonsortion puolesta.
Kansallisten tai alueellisten määräysten vuoksi ne voivat lisäksi koskea yksittäisiä verkko-kumppaneita.
Kansallisten rahoitusorganisaatioiden yhteyshenkilöt ovat vastaavien osahankkeiden johtajia.
Rahoitettujen hankkeiden julkaisuissa olisi mainittava JPIAMR: n rahoitus.
Koordinaattoreiden odotetaan osallistuvan työpajoihin tai muihin tähän tiedonantoon liittyviin toimiin.
Yhteishankkeen yhteistyökumppanit säätelevät yhteistyötään kirjallisessa yhteistyösopimuksessa, joka säätelee myös immateriaalioikeuksien suojaamista ja kaikkien hankekumppaneiden käyttöoikeuksia.
Tämä olisi mahdollisuuksien mukaan saatettava päätökseen ennen rahoituksen alkamista, mutta viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua siitä.
Yhteistyösopimus on toimitettava pyynnöstä asianomaisten kansallisten rahoitusorganisaatioiden saataville.
Lisäksi joissakin maissa yhteistyösopimus on saatettava päätökseen ennen tutkimushankkeen aloittamista.
Konsortion kumppanit, jotka ovat AGVO: n 2 §: n 83 momentissa tarkoitettuja tutkimuslaitoksia, varmistavat, että yhdistyksen puitteissa ei johdu välillisiä (välillisiä) tukia yrityksille.
Lisäksi tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin valtiontukea koskevista unionin puitteista annetun komission tiedonannon 2. 2 kohta (EYVL C 198, 27. 6. ). 2014, s. 1). Ennen rahoituspäätöstä.
Yhteisten hankkeiden avulla saksalaisten kumppaneiden on osoitettava perustavanlaatuinen sopimus tietyistä BMBF: n määrittelemistä perusteista (ks.
Hakijoiden on noudatettava kansallisia ja kansainvälisiä standardeja prekliinisten ja kliinisten tutkimusten laadun varmistamiseksi.
Tämä koskee erityisesti biomateriaalipankkeja, potilasrekistereitä, IT-verkostoitumista, eläinkokeita ja kliinisiä tutkimuksia.
Eläinkokeiden hakemusten on perustuttava ARRIVE-suuntaviivoihin, sellaisina kuin ne on muutettu.
Rahoituksen edellytys on pyydetyn hankkeen metodologian korkea laatu.
Hanketta suunniteltaessa on otettava asianmukaisesti huomioon kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen tila.
Tutkimusmenettelyjen pätevyys on varmistettava suhteessa valittuun tutkimuskysymykseen.
Metodologisen asiantuntemuksen jatkuva integrointi hankkeeseen on varmistettava.
Tutkimustietojen ja tulosten saavutettavuus ja pitkäaikainen suoja.
Tieteellisen tiedon ja tietojen saatavuus on olennainen perusta tutkimukselle, kehitykselle ja innovaatiolle.
Tutkimustietojen pitkäaikainen turvaaminen ja tarjoaminen edistää tieteellisen työn jäljitettävyyttä ja laatua.
Tästä syystä tästä rahoitusta koskevasta suuntaviivasta saadut tutkimustulokset julkaistaan avoimen pääsyn julkaisuina (ks.
Myös kohta 6) ja tutkimustiedot (digitaalisesti, edellyttäen, että kolmansien osapuolten oikeudet, erityisesti tietosuoja, tekijänoikeudet) annetaan uudelleen.
Odotettujen tulosten on saatava konkreettisia näkemyksiä terveyden edistämisen, ennaltaehkäisyn ja hoidon tulevista parannuksista.
Suunniteltu hyödyntäminen, tulosten siirtäminen käytäntöön ja kestävän kehityksen strategiat on käsiteltävä ehdotetun hankkeen suunnittelussa ja kuvattava rakenteellisella ja menettelyllisellä tasolla. 5 Avustuksen luonne, laajuus ja määrä.
Rahoituksen odotetaan alkavan vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.
Yhteishankkeita voidaan yleensä rahoittaa enintään kolmeksi vuodeksi, enintään 300 000 euroa yhdelle tai 500 000 eurolle kahdelle saksalaiselle kumppanille konsortiota kohden (mukaan lukien tarvittaessa hankkeen kiinteä määrä tai yleiskustannukset).
Ei-kaupallisten hakijoiden tukikelpoisuus on hankekohtaisia lisäkustannuksia, kuten henkilöstö-, aine- ja matkakulut sekä poikkeustapauksissa hankekohtaiset investoinnit, jotka eivät johdu hakijan perusvarusteista.
Hankkeen tulosten avoimesta julkaisemisesta hankkeen aikana aiheutuneet kustannukset voidaan periaatteessa korvata.
Olemassa olevien tietokantojen, potilasrekisterien, kohorttien ja biomateriaalien kokoelmien tutkimusmenoja voidaan tukea, jos näiden infrastruktuurien kestävyys varmistetaan hankkeen keston ajan.
Lisäksi hankekohtaisten tutkimustietojen valmistelu uudelleenkäyttöä ja siirtoa varten olemassa oleviin tietoinfrastruktuureihin, esimerkiksi. B. sijainnin tai aiheiden tietokannat.
Yliopistojen eettisen toimikunnan eettisestä äänestyksestä aiheutuvat menot sisältyvät perusvarusteisiin, eikä niitä voida rahoittaa.
Patenttien ja muiden immateriaalioikeuksien hankkimiseksi ja validoimiseksi hankkeen keston aikana tarvittavat menot / kustannukset ovat periaatteessa tukikelpoisia.
Jos ulkomaisen työryhmän työ, erityisesti matalan ja keskitulotason maista, on välttämätön merkittävän osahankkeen käsittelyä varten, henkilöstön ja aineellisten resurssien käyttö sopimuksen muodossa on tukikelpoinen.
Olemassa olevien tarpeiden ja tieteellisen lisäarvon on oltava perusteltuja.
Korkeakoulujen ja yliopistollisten sairaaloiden ei-taloudellisten tutkimushankkeiden osalta tukikelpoisten menojen lisäksi myönnetään 20 prosentin hankkeen kiinteä määrä.
Kaupallisiin yrityksiin myönnettävien avustusten ja taloudellisen toiminnan piiriin kuuluvien tutkimuslaitosten hankkeiden arviointiperustana ovat tukikelpoiset hankekustannukset.
Yleensä hankkeen soveltamisesta riippuen ne voidaan rahoittaa enintään 50 prosenttiin ottaen huomioon valtiontuen suuntaviivat (ks. Liite). BMBF: n periaatteiden mukaan vaaditaan asianmukainen rahoitusosuus - periaatteessa vähintään 50 prosenttia aiheutuneista kustannuksista.
Suunnitelluissa hankkeissa työskentelemiseksi vähintään kolmen merkityksellisen pätevän tutkimusryhmän tulisi tehdä yhteistyötä verkostossa.
Näiden kolmen ryhmän on voitava hakea 1. 1 kohdassa lueteltuja rahoitusorganisaatioita.
Lisäksi näiden kolmen ryhmän on oltava peräisin kolmesta eri maasta.
JPIAMR pyrkii vahvistamaan eurooppalaista tutkimusaluetta ottamalla mukaan mahdollisimman monta kumppanimaata.
Siksi allianssikumppaneiden lukumäärää voidaan lisätä seitsemään, jos mukana on yksi kumppaneista, jotka ovat aiemmin edustaneet JPIAMRia (Tšekki, Latvia tai Puola).
Tutkimusryhmät, jotka eivät ole oikeutettuja hakemaan tai tukikelpoisiksi jonkin 1. 1 kohdassa luetellun apurahajärjestön kautta, voivat osallistua yhteistyöhankkeeseen, jos niiden osallistumisen rahoitus on muuten turvattu ja edellyttäen, että vähintään kolme tukikelpoista ryhmää osallistuu.
Kuuden tai seitsemän assosioituneen kumppanin enimmäismäärää (ks.
Verkon kumppaneiden enemmistön ja organisaation, jonka kanssa koordinointi on sijoitettu, on välttämättä oltava peräisin 1. 1 kohdassa luetelluista maista.
Avustamattoman kumppanin budjetti ei saa ylittää 30: tä prosenttia haetun kansainvälisen talousarvion kokonaismäärästä.
Kaikki sponsoroimattomat kumppanit ja tukikelpoiset kumppanit noudattavat kaikkia JPIAMR-sääntöjä ja -käytäntöjä.
Joka tapauksessa hankkeiden yhteensovittamisen on oltava tukikelpoinen yhdeltä osallistuvalta rahoittajaorganisaatiolta.
Suunnitellulle hankkeelle on nimettävä koordinaattori, joka edustaa verkkoa ulkoisesti ja vastaa sisäisen verkonhallinnasta.
Tähän kuuluvat esimerkiksi raporttien kirjoittaminen, ohjaus, suhdetoiminta ja tekijänoikeussuoja.
Hankkeen koordinointia vastaanottavan laitoksen on voitava hakea yhtä 1. 1 kohdassa luetelluista rahoitusorganisaatioista.
Koordinointikoordinaattorin tehtävänä on toimittaa lyhyt väliaikainen tieteellinen raportti yhteishankkeen edistymisestä projektikonsortion puolesta yhteiselle ehdotuspyynnön sihteeristölle.
Lisäksi ryhmän koordinaattorin on toimitettava yhteinen ehdotuspyyntö sihteeristölle hankekonsortion puolesta.
Kansallisten tai alueellisten määräysten vuoksi ne voivat lisäksi koskea yksittäisiä verkko-kumppaneita.
Kansallisten rahoitusorganisaatioiden yhteyshenkilöt ovat vastaavien osahankkeiden johtajia.
Rahoitettujen hankkeiden julkaisuissa olisi mainittava JPIAMR: n rahoitus.
Koordinaattoreiden odotetaan osallistuvan työpajoihin tai muihin tähän tiedonantoon liittyviin toimiin.
Yhteishankkeen yhteistyökumppanit säätelevät yhteistyötään kirjallisessa yhteistyösopimuksessa, joka säätelee myös immateriaalioikeuksien suojaamista ja kaikkien hankekumppaneiden käyttöoikeuksia.
Tämä olisi mahdollisuuksien mukaan saatettava päätökseen ennen rahoituksen alkamista, mutta viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua siitä.
Yhteistyösopimus on toimitettava pyynnöstä asianomaisten kansallisten rahoitusorganisaatioiden saataville.
Lisäksi joissakin maissa yhteistyösopimus on saatettava päätökseen ennen tutkimushankkeen aloittamista.
Konsortion kumppanit, jotka ovat AGVO: n 2 §: n 83 momentissa tarkoitettuja tutkimuslaitoksia, varmistavat, että yhdistyksen puitteissa ei johdu välillisiä (välillisiä) tukia yrityksille.
Lisäksi tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin valtiontukea koskevista unionin puitteista annetun komission tiedonannon 2. 2 kohta (EYVL C 198, 27. 6. ). 2014, s. 1). Ennen rahoituspäätöstä.
Yhteisten hankkeiden avulla saksalaisten kumppaneiden on osoitettava perustavanlaatuinen sopimus tietyistä BMBF: n määrittelemistä perusteista (ks.
Hakijoiden on noudatettava kansallisia ja kansainvälisiä standardeja prekliinisten ja kliinisten tutkimusten laadun varmistamiseksi.
Tämä koskee erityisesti biomateriaalipankkeja, potilasrekistereitä, IT-verkostoitumista, eläinkokeita ja kliinisiä tutkimuksia.
Eläinkokeiden hakemusten on perustuttava ARRIVE-suuntaviivoihin, sellaisina kuin ne on muutettu.
Rahoituksen edellytys on pyydetyn hankkeen metodologian korkea laatu.
Hanketta suunniteltaessa on otettava asianmukaisesti huomioon kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen tila.
Tutkimusmenettelyjen pätevyys on varmistettava suhteessa valittuun tutkimuskysymykseen.
Metodologisen asiantuntemuksen jatkuva integrointi hankkeeseen on varmistettava.
Tutkimustietojen ja tulosten saavutettavuus ja pitkäaikainen suoja.
Tieteellisen tiedon ja tietojen saatavuus on olennainen perusta tutkimukselle, kehitykselle ja innovaatiolle.
Tutkimustietojen pitkäaikainen turvaaminen ja tarjoaminen edistää tieteellisen työn jäljitettävyyttä ja laatua.
Tästä syystä tästä rahoitusta koskevasta suuntaviivasta saadut tutkimustulokset julkaistaan avoimen pääsyn julkaisuina (ks.
Myös kohta 6) ja tutkimustiedot (digitaalisesti, edellyttäen, että kolmansien osapuolten oikeudet, erityisesti tietosuoja, tekijänoikeudet) annetaan uudelleen.
Odotettujen tulosten on saatava konkreettisia näkemyksiä terveyden edistämisen, ennaltaehkäisyn ja hoidon tulevista parannuksista.
Suunniteltu hyödyntäminen, tulosten siirtäminen käytäntöön ja kestävän kehityksen strategiat on käsiteltävä ehdotetun hankkeen suunnittelussa ja kuvattava rakenteellisella ja menettelyllisellä tasolla. 5 Avustuksen luonne, laajuus ja määrä.
Rahoituksen odotetaan alkavan vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.
Yhteishankkeita voidaan yleensä rahoittaa enintään kolmeksi vuodeksi, enintään 300 000 euroa yhdelle tai 500 000 eurolle kahdelle saksalaiselle kumppanille konsortiota kohden (mukaan lukien tarvittaessa hankkeen kiinteä määrä tai yleiskustannukset).
Ei-kaupallisten hakijoiden tukikelpoisuus on hankekohtaisia lisäkustannuksia, kuten henkilöstö-, aine- ja matkakulut sekä poikkeustapauksissa hankekohtaiset investoinnit, jotka eivät johdu hakijan perusvarusteista.
Hankkeen tulosten avoimesta julkaisemisesta hankkeen aikana aiheutuneet kustannukset voidaan periaatteessa korvata.
Olemassa olevien tietokantojen, potilasrekisterien, kohorttien ja biomateriaalien kokoelmien tutkimusmenoja voidaan tukea, jos näiden infrastruktuurien kestävyys varmistetaan hankkeen keston ajan.
Lisäksi hankekohtaisten tutkimustietojen valmistelu uudelleenkäyttöä ja siirtoa varten olemassa oleviin tietoinfrastruktuureihin, esimerkiksi. B. sijainnin tai aiheiden tietokannat.
Yliopistojen eettisen toimikunnan eettisestä äänestyksestä aiheutuvat menot sisältyvät perusvarusteisiin, eikä niitä voida rahoittaa.
Patenttien ja muiden immateriaalioikeuksien hankkimiseksi ja validoimiseksi hankkeen keston aikana tarvittavat menot / kustannukset ovat periaatteessa tukikelpoisia.
Jos ulkomaisen työryhmän työ, erityisesti matalan ja keskitulotason maista, on välttämätön merkittävän osahankkeen käsittelyä varten, henkilöstön ja aineellisten resurssien käyttö sopimuksen muodossa on tukikelpoinen.
Olemassa olevien tarpeiden ja tieteellisen lisäarvon on oltava perusteltuja.
Korkeakoulujen ja yliopistollisten sairaaloiden ei-taloudellisten tutkimushankkeiden osalta tukikelpoisten menojen lisäksi myönnetään 20 prosentin hankkeen kiinteä määrä.
Kaupallisiin yrityksiin myönnettävien avustusten ja taloudellisen toiminnan piiriin kuuluvien tutkimuslaitosten hankkeiden arviointiperustana ovat tukikelpoiset hankekustannukset.
Yleensä hankkeen soveltamisesta riippuen ne voidaan rahoittaa enintään 50 prosenttiin ottaen huomioon valtiontuen suuntaviivat (ks. Liite). BMBF: n periaatteiden mukaan vaaditaan asianmukainen rahoitusosuus - periaatteessa vähintään 50 prosenttia aiheutuneista kustannuksista.
